Ylä-Hämeen Taiteilijaseura ry
Perustaminen ja alkuvuodet
Ylä-Hämeen Taiteilijaseura perustettiin Orivedellä 10.11. 1968 ravintola Kievarissa, missä yli 20 taiteilijaa kokoontui keskustelemaan alueellisen taidetoiminnan kehittämisestä. Seuran juuret juontavat vuoteen 1964, jolloin Oriveden taidekerho perustettiin Hilkka Laurilan, Lauri Markkulan ja Veikko Mäkeläisen aloitteesta. Kokouksessa päätettiin muodostaa virallinen taiteilijaseura, jonka tarkoituksena oli koota yhteen alueen taiteilijat ja taiteen ystävät, edistää taiteellista työtä ja kehittää kulttuuriharrastusta Ylä-Hämeessä.
Ensimmäinen hallitus koostui puheenjohtaja Pekka J. Mattilasta, varapuheenjohtaja Eino Koivistosta, sihteeri Hilkka Laurilasta, rahastonhoitaja Lauri Markkulasta sekä jäsenistä Nandor Mikolasta, Paavo Suvannosta, Eino Nukarisesta ja Jouko Nivarpäästä.
Seuran toiminta alkoi aktiivisesti ja jo keväällä 1969 järjestettiin ensimmäinen yhteisnäyttely, johon osallistui 11 taiteilijaa. Näyttely sai laajasti myönteistä huomiota lehdistössä ja sitä käsittelivät mm. Aamulehti, Kansan Lehti ja Oriveden Sanomat. Vaikka toiminta alkoi lupaavasti, se hiipui 1970-luvun alussa sisäisten erimielisyyksien vuoksi. Vuonna 1973 seura kuitenkin herätettiin uudelleen eloon ja jo seuraavana vuonna järjestettiin kolme menestyksekästä näyttelyä.
Kasvu ja toiminnan kehittyminen
Seuran kasvu jatkui ja vuonna 1978 vietettiin näyttävä 10-vuotisjuhla, johon kutsuttiin 100 vierasta. Juhlassa kuultiin runonlausuntaa, kuorolaulua ja puheita. Juhlavuoden kunniaksi järjestettiin kiertonäyttely.
Vuosien varrella seura on järjestänyt lukuisia yhteisnäyttelyitä, taideleirejä, kursseja ja jäsentapaamisia sekä tehnyt yhteistyötä muun muassa Mäntän taideseuran ja Oriveden Opiston kanssa. Näyttelyitä on järjestetty laajalla alueella Porista Virroille asti ja jäsenet ovat pitäneet omia näyttelyitään ympäri Suomea.
Vaikuttavat henkilöt
Seuran toimintaan on vaikuttanut vahvasti Hilkka Laurila, joka oli yksi perustajajäsenistä ja toimi seuran sihteerinä vuosina 1968–1982. Hän oli keskeinen hahmo seuran toiminnassa aina vuoteen 2002 asti – vielä 92-vuotiaana hän oli aktiivisesti mukana seuran tapahtumissa sekä pitäen yllä laajaa lehtileikekokoelmaa vuosien varrelta. Seuran pitkäaikaisin puheenjohtaja Timo Musturi on ollut mukana toiminnassa jo alkuvuosista lähtien ja johti seuraa vuosina 2001–2024, lähes neljännesvuosisadan ajan.
Monet merkittävät suomalaiset taiteilijat ovat olleet mukana Ylä-Hämeen Taiteilijaseuran toiminnassa. Seuran tunnetuimpiin jäseniin ovat kuuluneet mm. edesmennyt taidemaalari ja akvarellisti Nandor Mikola, joka tunnetaan värikkäistä meriaiheisista teoksistaan, sekä suomalaisen sarjakuvan suuret nimet Tarmo Koivisto, legendaarisen Mämmilä-sarjakuvan luoja ja Jukka Tilsa, omaperäisestä ja humoristisesta kuvitustyylistään tunnettu sarjakuvapiirtäjä.
Nuorten tukeminen ja stipendi
Ylä-Hämeen Taiteilijaseura on sitoutunut tukemaan uusia taiteilijasukupolvia ja taideharrastusta. Osana tätä perinnettä seura on vuosittain myöntänyt stipendin taiteellisesti lahjakkaalle nuorelle, joka on päättänyt koulunsa. Stipendi toimii kannustuksena nuorille jatkaa luovaa työtään ja kehittää taiteellisia taitojaan.
Nykytila ja tulevaisuuden tavoitteet
Tänä päivänä Ylä-Hämeen Taiteilijaseuraan kuuluu 55 jäsentä, joista seitsemän on kunniajäseniä. Suurin osa jäsenistä on taidemaalareita, mutta mukana on myös grafiikan tekijöitä, sekatekniikkataiteilijoita, savitöiden tekijöitä ja valokuvaajia. Seura järjestää vuosittain 2–3 yhteisnäyttelyä ja pyrkii laajentamaan toimintaansa entisestään.
Tulevaisuudessa seuran tavoitteena on elävöittää toimintaa, houkutella mukaan uusia ja eri taidealojen tekijöitä sekä lisätä nuorten kiinnostusta seuran toimintaan. Kurssit, tapahtumat ja aktiivinen viestintä kotisivuilla ja sosiaalisessa mediassa ovat avainasemassa uusien jäsenten tavoittamisessa. Viime vuosina toiminta on ollut hiljaisempaa, mutta uudella puheenjohtajalla on vahva tavoite tuoda seuraan uutta positiivista virettä ja säpinää.
Yhdistyksen rekisterinumero 0926162-9
https://yhdistysrekisteri.prh.fi/
Yhdistyksen sähköpostiosoite: ylahameentaiteilijaseura(at)gmail.com
Yhdistyksen Hallitus 2025 – 2026:
Puheenjohtaja: Sanna Voimanen, 045 168 4115
Varapuheenjohtaja: Timo Musturi, 040 527 4688
Sihteeri: Maritta Karnola-Saikkonen, 050 575 7550
Rahastonhoitaja: Marjukka Loponen, 040 731 7968
Hallituksen jäsenet:
Jussi-Tapio Rantanen, 050 937 2819
Mari Kosela, 040 933 4677
Hallituksen varajäsen:
Annikki Jääskelä, 040 526 9066
Yhdistyksen säännöt
1§
Yhdistyksen nimi on Ylä-Hämeen Taiteilijaseura ry ja sen kotipaikka on Oriveden kaupunki.
2§
Yhdistyksen tarkoituksena on koota Pohjois-Hämeen alueella asuvat tai sieltä kotoisin olevat taiteilijat tai taiteen suosijoiksi tunnetut henkilöt yhteistoimintaan taiteilijoiden työn tukemiseksi ja kuvaamataiteen harrastamisen kehittämiseksi toiminta-alueella. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys järjestää kokouksia, taidenäyttelyitä, luentopäiviä, opetus- ja valistustilaisuuksia, juhlatilaisuuksia, jakaa stipendejä, perustaa rahastoja sekä ottaa vastaan lahjoituksia ja avustuksia.
3§
Yhdistyksen jäseneksi haetaan ilmoittautumalla yhdistyksen puheenjohtajalle tai sihteerille. Jäseneksi hyväksymisestä päättää hallitus. Yhdistys velvoittaa jäseneksi pyrkivän toimittamaan teoksiaan 3-5 kpl hallitukselle, joko fyysisesti tai digitaalisessa muodossa. Hallitus hyväksyy tai hylkää ehdokkaan. Ehdokas on tullut hyväksytyksi, jos hänen jäsenyytensä on hyväksynyt kaksi kolmasosaa hallituksen jäsenistä.
4§
Yhdistyksen hallitus voi valita myös kannatusjäseniä.
5§
Yhdistyksen sääntömääräinen kokous voi lisäksi valita yhdistykselle kunniajäseniä yhdistystoiminnassa yleisesti hyväksyttyjen periaatteiden mukaisesti, kuitenkin siten että kokouksessa läsnä olleista vähintään kolme neljäsosaa tulee kannattaa kunniajäsenyyttä. Yhdistys on velvollinen lähettämään jäsenkirjeet myös kunniajäsenille.
6§
Jäsen voi erota ilmoittamalla asiasta kirjallisesti puheenjohtajalle tai suullisesti yhdistyksen vuosikokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. Hallitus voi erottaa jäsenen, joka on jättänyt jäsenmaksunsa kehotuksesta huolimatta suorittamatta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä tai syyllistynyt yhdistyksen periaatteiden vastaiseen käytökseen. Hallituksen tulee ilmoittaa erottamisesta kirjallisesti jäsenelle ja erotettu jäsen voi saattaa päätöksen yhdistyksen kokouksen käsiteltäväksi, jossa se ratkaistaan yksinkertaisella enemmistöllä.
7§
Yhdistys sitoutuu edistämään kunnioittavaa ilmapiiriä, jossa jäsenten työtä arvostetaan ja kiusaamista tai sopimatonta käytöstä ei hyväksytä. Jokainen jäsen sitoutuu noudattamaan yhdistyksen eettisiä periaatteita.
8§
Jäsenet, kunniajäseniä lukuun ottamatta suorittavat yhdistykselle vuosikokouksen kulloinkin vahvistaman jäsenmaksun kyseessä olevan vuoden loppuun mennessä.
9§
Yhdistyksen hallitukseen kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri, rahastonhoitaja sekä kaksi muuta varsinaista jäsentä ja yksi varajäsen. Varsinaisten jäsenten toimikausi on kaksi vuotta. Hallituksen erovuoroisuus toteutetaan siten, että vuosittain erovuorossa on kolme varsinaista jäsentä. Ensimmäisellä kaudella erovuoroiset jäsenet määritetään arvalla, jonka jälkeen noudatetaan vuorottelua. Varajäsen valtaan yhdeksi vuodeksi kerrallaan, eikä hän kuulu hallituksen erovuoroisuuden piiriin.
10§
Hallitus on päätösvaltainen kun joko puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi kolme hallituksen jäsentä on paikalla.
11§
Hallituksen kokouksissa asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Jos äänet menevät tasan, puheenjohtajan ääni ratkaisee.
12§
Yhdistyksen nimen kirjoittaa puheenjohtaja, sihteeri tai rahastonhoitaja.
13§
Yhdistyksen kokous pidetään hallituksen kutsusta tai kun vähintään yksi kymmenesosa yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä tai viisi yhdistyksen äänioikeutettua jäsentä on kokouksen pitämistä hallitukselta kirjallisesti vaatinut. Yhdistys pitää kaksi sääntömääräistä kokousta vuodessa. Vuosikokous järjestetään vuoden viiden ensimmäisen kuukauden aikana ja syyskokous lokakuun 1. päivän ja joulukuun 15. päivän välisenä aikana. Kokouskutsut lähetetään kirjallisesti jäsenille viimeistään seitsemän päivää ennen kokousta.
14§
Vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
- Esitellään hallituksen kertomus edellisvuoden toiminnasta.
- Esitetään tilit ja toiminnantarkastajien niistä antama lausunto sekä päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle.
- Valitaan kaksi toiminnantarkastajaa ja heille kaksi varamiestä tarkastamaan kuluvan vuoden tilejä.
- Päätetään jäsenmaksun suuruus.
- Käsitellään muut esille tulevat asiat.
15§
Syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
- Valitaan yhdistykselle puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri sekä rahastonhoitaja ja
hallitus erovuoroisuuden mukaisesti.
- Käsitellään hallituksen talousarvio ja toimintasuunnitelma seuraavalle vuodelle.
- Käsitellään muut esille tulevat asiat.
16§
Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella jäsenellä yksi ääni. Valtakirjalla ei voi äänestää. Lukuun ottamatta sitä, mitä muualla näissä säännöissä on sanottu seuran purkamisesta tai sääntöjen muuttamisesta, ratkaistaan asiat yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa lippuäänestys toimitetaan jos yksikin läsnä olevista sitä vaatii.
17§
Yhdistyksen tilit päätetään kalenterivuosittain ja tulee ne jättää toiminnantarkastajille 15.3. mennessä. Toiminnantarkastajien tulee palauttaa asiakirjat yhdistyksen kokoukselle tarkoitetun lausuntonsa kera kuukauden kuluessa.
18§
Hallitus voi asettaa erityisiä jyryjä, näyttelytoimikuntia tai valiokuntia näyttelyiden ja muiden tapahtumien järjestämistä varten. Yhdistyksen näyttelyihin voivat osallistua vain yhdistyksen jäsenet, ellei hallitus toisin päätä. Kaikilla jäsenillä on tasavertainen oikeus osallistua näyttelyihin ilman tyylillisiä tai kokoon liittyviä rajoitteita.
19§
Yhdistyksen sääntöjä voidaan muuttaa yhdistyksen sääntömääräisessä kokouksessa, kun läsnä olleista kolme neljäsosaa on muutosta kannattanut.
20§
Ehdotus yhdistyksen purkamisesta on tehtävä vuosikokouksessa ja vahvistettava vähintään kuukauden väliajalla pidettävässä kokouksessa. Kummassakin kokouksessa tulee päätös tehdä kolme neljäsosaa enemmistöllä annetuista äänistä ja tulee kummankin kokouksen kokouskutsussa erikseen olla mainittu tästä ehdotuksesta.
21§
Jos yhdistys päätetään purkaa, sen netto-omaisuus käytetään Oriveden seudun kansalaisopiston taiteellisen toiminnan tukemiseksi tai muilla vastaavilla tavoilla.
22§
Muissa kohdin noudatetaan yhdistyslain säännöksiä.